Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on johtanut vaivihkaa lähihistoriasta tuttuun kehityskulkuun. Muutostilanteessa kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat ja valmistelevat toimenpiteitä, jotka supistavat yhteistyötä yksityisten tuottajien kanssa ja lisäävät julkista tuotantoa ja tuotantokapasiteettia.
Hyvä esimerkki on kuntoutustoimiala, jolta löytyy valtakunnan kattavasti laadukasta ja kustannustehokasta yksityistä palvelutuotantoa. ”Kuntien ja kuntayhtymien lähetteet ovat monin paikoin supistuneet selvästi jo muutaman vuoden ajan. Samainen kehitys on nähtävissä myös mm. joissain muissa palveluissa”, kertoo asiantuntija Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitosta.
Erikoistason palveluja keskitettäessä kunnille jää tyhjiä rakennuksia, joihin ne investoivat omia kuntoutussairaaloita ja kuntouttavia yksiköitä. Myös uusia yksiköitä perustetaan. ”Tämä muutosprosessi antaa kaikki mahdollisuudet uudistaa myös totuttua tapaa toteuttaa järjestämisvastuuta ensisijaisesti oman palveluntuotannon kautta.”
Talvitie toivoo myös etupainotteista keskustelua tulevien järjestäjien toiminnasta markkinoilla. ”Vaikka toiminnan rakenteet mahdollistaisivat oman palvelutuotannon suosimisen tai kilpailun keinotekoisen rajoittamisen, tähän ei pidä sortua. On yhteisten varojen käytön kannalta ensiarvoista, että ratkaisut tuottajasta tehdään talouden, tehokkuuden ja laadun perusteella.”
On yhteisten varojen käytön kannalta ensiarvoista, että ratkaisut tuottajasta tehdään talouden, tehokkuuden ja laadun perusteella.
Onnistumisen avaimet maakunnilleHyvinvointialan liitto haluaa herätellä maakuntien valmistelijoita.
”Viimeistään nyt kannattaa aloittaa tiivis vuoropuhelu yksityisten tuottajien kanssa tulevien maakuntien palvelutuotannosta. Valmistelussa on tärkeää keskittyä palvelujen järjestäjän roolin vahvistamiseen ja organisointiin sekä tilaajaosaamisen kehittämiseen.”
Maakuntien tulisi Talvitien mukaan luoda selvä kuva niistä markkinoista, jotka kunkin maakunnan alueelle syntyvät. ”Julkisen sektorin oman tuotannon turvaamisen tai kasvattamisen ei pidä olla lähtökohtana, vaan ihmisten ja yhteiskunnan kannalta parhaiden palveluntuotantoratkaisujen löytäminen. Valmistelussa pitäisi korostua luottamukseen perustuva yhteistyö. Höytyjä syntyy, kun tuottajilla on hyvissä ajoin tiedossa suunnitelmat ostopalveluista ja asiakassetelien käyttöönotosta. Asiakassetelien käyttöönotto on maakunnalle mainio keino laajentaa ihmisten mahdollisuuksia tehdä valintoja.”
Mainos