"Koulun pitää muuttua!” Lause ärsyttää monia ja ymmärrän miksi. Sillä mitään pakkoa ei ole, etenkään Suomessa. Meillä on maailman mittakaavassa oikein hyvä koulu, ainakin keskimäärin. Eikä unohtaa kannata sitäkään, että muutosta tapahtuu koko ajan, luokkahuoneissa ympäri maan.
Mutta käännetään lause päälaelleen ja sanotaan, että ”koulun ei tarvitse muuttua” tai tiukemmin, että ”koulua ei saa muuttaa”. Väheneekö ärsytys, tuntuuko helpommalta hyväksyä? Tuskin.
Olen seurannut koulukeskustelua eri maissa ja hämmentävämpää maailmaa on vaikea löytää. Osa sanoo, että pitää muuttua mihin osa vastaa, että näpit irti. Osa muistuttaa, että sehän muuttuu jo nyt, mutta osan mielestä liian vähän ja väärään suuntaan.
Miten tähän on päädytty? Miten olemme päätyneet innostuksesta keskusteluun, joka uuvuttaa kaikki, sekä uudistajat että vastaanharaajat?
Voisiko se johtua siitä, että keskustelun ulkopuolelle on kaikkialla maailmassa rajattu yksi taho? Se, jota varten koulu on olemassa – nimittäin nuoret.
Päätimme kysyä HundrEDissa 19 maan nuorilta mitä he haluavat huomisen koululta. 83 % kaikista haastatteluista esitti päättäjille yhden selkeän toiveen.
Olisi hienoa, jos koulu valmistaisi heitä nykyistä paremmin huomisen työelämään.
Toive ei ole kohtuuton. Itse asiassa se on jopa aika innostava.
Tyypillinen tapa reagoida tähän toiveeseen on väittää vastaan ja sanoa, että juuri niinhän se tekee. Mutta voisiko joku, esimerkiksi Suomi, olla hetken hiljaa ja kysyä, että miksi teistä tuntuu, että juuri niin se ei tee.
Nuoria kuuntelemalla voisi oppia. Ainakin keskustelun sävy muuttuisi.
Saku Tuominen CEO & Founder, HundrED
Mainos